lauantai 19. helmikuuta 2011

Kuinka menestyä psykologian yo-kirjoituksissa

Tänä keväänä olen seurannut vierestä monien ylioppilaskirjoituksiin valmistautumista ja alkanut pohtia, kuinka oli mahdollista kirjoittaa psykologiasta parempi arvosana kuin uskalsin haaveillakaan. En kirjoita tätä juttua leveilläkseni arvosanallani, vaan ennemmin pohdiskellakseni ja mahdollisesti myös auttaakseni ja antaakseni vinkkejä muille, jotka ovat valinneet kirjoitettavakseen psykologian.

Psykan ylioppilaskirjoitukset

Pohjalta pääsee vain yhteen suuntaan

Aloitetaan pienellä pohjustuksella henk. koht. historiastani: jo ennen kuin olin koskaan avannutkaan psykologian kirjaa, tiesin, että tulisin pitämään aineesta. Hyvin pian siitä tosiaan muodostuikin lempiaineeni (englannin rinnalla). Menestyin hyvin kurssikokeissa, ja lueskelin kirjoja kurssien ulkopuolellakin pelkästä mielenkiinnosta.
Ensimmäinen kirjoituskerta koitti syksyllä -09. Suunnittelin aloittavani lukemisen jo kesällä, mutta niin se vain jäi. After all, koulukirja on aina koulukirja. Lukemisen aloittaminen viivästyi ja viivästyi, mutta lopulta aloin lukea. Luinkin sitten melko ahkerasti kirjoja läpi, ja muistin melko hyvin mitä ne pitivät sisällään. Jokin kuitenkin meni pieleen: kun sitten käänsin koepaperin ympäri ja luin sen läpi, ei minulla ollut hajuakaan, miten vastata yhteenkään kymmenestä kysymyksestä. Päätin siltä istumalta uusia kokeen keväällä, ja aikani kuluksi kirjoitin yhden esseen ja mutustelin eväitäni turhautuneena. Sain tuosta esseestä muistaakseni kaksi pistettä kuudesta, eli ”vastaus on niukka ja yksipuoleinen / vastauksessa on asiavirheitä / osa tehtävänannosta jää käsittelemättä”.  Arvosanani oli tuolloin huonoin mahdollinen, eli I--.

Seuraavana keväänä tosiaan ilmoittauduin uudelleen kirjoittamaan. Tällä kertaa luin todella ahkerasti, ja olin edellistä kertaa itsevarmempi ennen koetta. Ajattelin, että pärjäisin. Mitään kummoisia arvosanoja en odottanut, elättelin toivoa M:stä. Tällä kertaa koepaperi ei ollut enää täyttä hepreaa, mutta edelleenkin kysymykset tuntuivat todella kummallisilta. ”Mitä tähänkin oikein pitäisi muka vastata?” Tein parhaani, mutta saatuani työllä ja tuskalla väännettyä aikaiseksi neljä esseetä kuudesta pyydetystä olin niin poikki, etten enää kyennyt minkäänlaiseen ajatustyöhön. Yritin pakottaa itseäni suunnittelemaan viidettä esseetä, mutta mitään ei tullut ulos. Olin loppu. Istuin vielä jonkun aikaa salissa, kävin vessassa, söin eväitä, mutta ei. Oli pakko luovuttaa. Kävellessäni ulos olin väsynyt, vihainen mutta samalla helpottunut, koska olin päässyt pois piinaavien kysymysten ääreltä. Myöhemmin katsoin Ylen sivuilta lähetyksen, jossa käsiteltiin kirjoituksia ja spekuloitiin kysymyksiä. Edelleenkään en tuntunut ymmärtävän mitään, mistä juontaja ja hänen kanssaan keskustellut sensori puhuivat. Keväisistä esseistä sain yhteensä kahdeksan pistettä, mikä johti huonoimmilla mahdollisilla pisteillä arvosanaan A.

Päätös onnistua

Kevään kirjoitusten jälkeen olin raivoissani. Miten on mahdollista, että kaiken tämän vaivannäön jälkeen saan alhaisimman arvosanan? Miksi kysymykset oli laadittu kuin kompakysymyksiksi? Miksi sain niin vähän pisteitä? Mikä meni pieleen? Miksi tietoni eivät nyt kelvanneet, kun kurssikokeissa samalla kirjoitustekniikalla sain lähes täydet pisteet?

Aluksi syytin typerää koetta siitä, että se oli liian vaikea. Ei sellaisesta kukaan voisi saada hyvää arvosanaa. Paitsi ehkä joku super-hikipinko. Tyhmät sensorit. Tyhmät opettajat, kun eivät kertoneet mitään kokeesta etukäteen.

Jo samana keväänä aloin etsiä lisää tietoa kokeesta. Lueskelin foorumeita, eivätkä L:n kirjoittaneet ainakaan siellä vaikuttaneet miltään supernörteiltä. Oli siis oltava keino, jolla kokeessa on mahdollista onnistua. En onnistunut paljastamaan psykan salaisuutta, ennen kuin kävin kesäkuussa muutaman kurssin kesälukiota, jota on kiittäminen lopullisesta arvosanastani. Kesälukio nimittäin tarjosi psykologian abi-kurssin, jota omassa koulussani ei tietääkseni vieläkään ole. (Ensimmäinen reaalin kertaus –luentokin järjestettiin vasta viime syksynä, jolloin oli kolmas kirjoituskertani.)

Tuo abikurssi avasi silmäni: tajusin, että olin päntännyt ylioppilaskokeeseen nähden aivan vääriä asioita. Olin keskittynyt siihen, mikä oli mielenkiintoista. Lukemalla omista kiinnostuksenkohteistaan voi menestyä kurssikokeessa, jos on ollut tunneilla läsnä: jos on kuullut jostain asiasta parisen viikkoa sitten, luultavasti muistaa siitä edes jotain, jos sitä kysytään kokeessa. Jos taas viime kerrasta on vuosia, on muistaminen melko lailla mahdotonta. Kokeeseenlukutekniikkani ei kerta kaikkiaan ollut pätevä yo-kirjoituksia varten.


Mitä sitten vaadittiin menestymiseen?

Viimeisellä kirjoituskerralla käytin itse asiassa jopa vähemmän aikaa itse kirjojen lukemiseen kuin keväällä. Se, mikä erottaa viimeisen kerran kahdesta edellisestä, on, että tein kaiken mahdollisen selvittääkseni, mitä ja miten kokeisiin pitää vastata. Ostin kertauskirjan (joka oli muuten loistava: suosittelen lämpimästi Anneli Vilkko-Riihelän Psykologia -kertauskirjaa [WSOY]) ja luin paitsi kertausmateriaalia, myös aiempien yo-kokelaiden tekstejä suurella mielenkiinnolla. Analysoin hyviä ja huonoja vastauksia. Vielä päivänä ennen koetta luin läpi parhaita vastauksia, pitääkseni itseni sopivassa vireessä.

Havaitsin, että hyvä vastaus ei ollutkaan pelkän faktatietouden esittelyä. Se ei kuitenkaan ollut pelkkää ”musta tuntuu” –höpinääkään. Hyvä essee osoittaa, että kokelaalla on vahva tietämys aiheesta, mutta se on myös pohdiskelua ja soveltamista. Psykologia olikin filosofiaa!


Miten essee pitäisi kirjoittaa, jos ei niin kuin olin kuvitellut?

Otetaanpa esimerkiksi kysymys vuoden 2008 keväältä.


2. Arvioi psykologisen tiedon varassa väitettä ”seura tekee kaltaisekseen”.


Tästä olisi helppoa lähteä kirjoittamaan vaikkapa tähän tyyliin: ”Silloin, kun olin teini, tehtiin kaikki asiat aina samalla tavalla kuin kaveritkin. Tuntu vaan siltä, ettei muuten tullut hyväksytyksi”. Lässyn lää.
Hyvä tapa lähestyä aihetta sen sijaan on:
-       mitä kaikkia tutkimuksia muistan, jotka liittyvät aiheeseen edes jotenkin? (Vaikkapa Banduran filmiltäoppimiskoe ja Salmivallin koulukiusaaminen ryhmäilmiönä –tutkimukset)
-       mitä kaikkia termejä muistan aiheeseen liittyen? (Tähän esseeseen voisi ujuttaa vaikkapa sellaisia kuin affektio, attraktio, deindividuaatio, konformisuus)

Aloita teksti määrittelemällä tehtävänannossa esiintyvät käsitteet. Tässä määrittelyä kaipaavia termejä tosin ei ole. Mutta jos olisi ja jättäisit ne määrittelemättä, voisit heti sanoa pisteillesi hyvästit.

Sitten vain mietit, miten yhdistät kaikki nämä mielesi perukoilta kaivellut faktat loogisesti eteneväksi tekstiksi. Arvioi niitä. Muistamiesi tutkimusten ei edes tarvitse liittyä 100% aiheeseen, kunhan vain kirjoitat ylös huomanneesi sen itsekin.

”Tästä tutkimuksesta voidaan päätellä, että ainakin videolta katseltuna muiden ihmisten väkivaltainen käyttäytyminen sai myös videota katselleet lapset käyttäytymään aggressiivisemmin. [Filmiltäoppimiskoe ei liity aiheeseen 100%, mutta liitetäänpä se aiheeseen…] Miksi ei siis myös tosielämässä tapahtunut väkivalta? Isän ongelmatilanteiden ratkaiseminen väkivalloin siis tehnee pojastakin helpommin väkivaltaan taipuvaisen, jolloin väite seuran tekemisestä kaltaisekseen vaikuttaisi pitävän paikkansa.”

Muista pohdiskella itse väittämää tämän faktoista kasaamasi ”psykologisen tiedon varassa”, kuten tehtävänanto on ymmärtämistä hankaloittavasti muotoiltu.

Jos haluat käyttää monimutkaisempaa rakennetta, tässä muutama vaihtoehto:
  • Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. Käsittele siis tehtävänantoa kaikilta näiltä osa-alueilta.
  • Aikajärjestyksessä eteneminen, esimerkiksi lapsen kehityksestä tai psykologiatieteen historiasta puhuttaessa
  • Psykologian eri koulukuntien näkemykset aiheesta
  • Jos olet todella pro, sisällytät kaikki nämä tekstiisi. ;) Se voisi tosin olla turhan aikaa vievää, mutta jos sinulla sattuu jäämään pari tuntia viimeistä jokeria varten, niin miksi ei.

Asiat, joihin keskittyä:

  • Tutkimukset. Kuka teki, mitä teki, mitä tästä voi päätellä? Mihin kaikkeen tämä voisi liittyä? Mietiskele asiaa lukiessasi tutkimuksesta.
  • Psykologian historia. Yllättävän tärkeää, vaikkakin melko tylsää.
  • Psykologian tutkimusmenetelmät. Lähes joka kerta kokeessa on kysymys tai jopa kaksi, joissa näiden tuntemisesta on hyötyä.
  • Termit

⇒ Unohda hömppä, kuten ”2000-luvun uudissanoja ovat esim. salarakas, mese, pissis, tuunata”. Et todellakaan tule tarvitsemaan tätä tietoa kokeessa! :D

Viimeisellä lukukerrallani vietin reilun kolmen viikon ajan muutaman tunnin päivittäin kirjastolla. Luin paitsi omia kurssikirjojani, myös täydensin tietouttani muista lukion psykologian kirjoista ja kertauskirjastani. Kaikkein eniten aikaa ja vaivaa laitoin edellisessä listassa mainitsemiini asioihin. Termejä suorastaan pänttäsin, luin niitä suoraan hakemistosta aakkosjärjestyksessä. Kertauskirjan selitykset ovat varsin kattavat, mutta jos en täysin ymmärtänyt jotain, etsin sen varsinaisesta tekstistä ja luin siitä lisää. Kun kokeeseen oli enää viikko aikaa, aloin tehdä muistiinpanoja ja käsitekarttoja kaikkein tärkeimmiksi kokemistani aiheista. Viimeisenä päivänä enää lueskelin pintapuolin läpi kaikkea, mikä sattui vaikuttamaan hyödylliseltä. Tuolloin luin myös kappaleen persoonallisuuden tutkimuksen historiasta, eli aiheesta, josta kirjoitin kuuden pisteen esseen.

Lukeminen sujui melko vaivatta. Viimeisellä viikolla tosin toivoin aloittaneeni viikkoa aiemmin. Asiat alkoivat tuntua sitä tärkeämmiltä, mitä enemmän luin, ja ajan käydessä vähiin oli pakko karsia ”vähemmän tärkeitä”.

Koetilanne

Koetilanteessa tärkeintä on keskittyminen. Ota mukaan ruokaa niin paljon, että se riittää, et halua olla nälkäinen. Et myöskään halua sotkea, joten ota jotain helposti syötävää. Venyttele hyvin ennen koetta, koska ei ole mukavaa, jos huomio herpaantuu takamuksen puutumisen takia. Älä stressaa, koska menet kokeeseen tekemään parhaasi, ja tulos on mikä on. Voit joka tapauksessa olla ylpeä itsestäsi, koska olet tehnyt parhaasi. Itse olin ylpeä myös toisen kirjoituskertani jälkeen, koska tiesin tsempanneeni itse koetilanteessa enemmän kuin missään muussa kokeessa koskaan. Vaikka se ei johtanut kummoiseenkaan arvosanaan, se oli minulle silti henkilökohtainen saavutus. Olin onnistunut puristamaan itseni kuiviin.

Esseitä on kuusi, aikaa kuusi tuntia; tunti per essee. Käytä aikasi hyvin. Minulla tuli kiire viimeisen tehtävän kanssa, jonka olisi vielä pitänyt olla muita kattavampi, sillä se oli jokeri.

Palauttaessani paperini 10 minuuttia ennen kokeen päättymistä tiesin onnistuneeni. Mutta että E:n tasolla, sitä en osannut odottaa. Vaivannäkö siis kannatti. :)

36 kommenttia:

  1. Hei tää oli tosi mielenkiintonen. Lueskelin tässä ennen kirjotuksia ja tuli mieleen termi metakognitio sun pohdiskelusta:D tässä sen huomaa miten oikeanlainen vastaus- ja lukutekniikka hyödyttää:)sun vastauksenkokoamisvinkki ainaki kuulosti aika hyvältä ja todennköisesti ite tuun käyttämään tota keinoa (otsikon käsitteiden määrittely+ mieleen palautan tutkimukset+termit. Tuli heti semmonen olo että hei mäki saatan osata ehkä jotain sit:)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Hienoa, jos tästä oli jotain iloa! :) Tsemppiä kirjotuksiin, ei ole helppo homma, joskaan ei mahdotontakaan. Kunhan suunnilleen tietää mitä tekee :)

    VastaaPoista
  3. Et voi tietää kuinka paljon kirjoituksesi minua auttoi! Olen ollut viime viikot aivan paniikissa tulevan kokeen takia, sillä psykologia on minulle juuri se aine, jolla on väliä. Lukemisesta ei ole tahtonut tulla mitään, sillä olen vain harhaillut sivulta toiselle pohtien, mikä olisi oleellisinta osata, mikä ei. Mutta kun luin tekstisi, löysin sieltä itselleni suuntaa, mistä nyt heti lähdenkin purkamaan. Vielä on viitisen viikkoa aikaa ennen koitosta, ja kiitos vinkkiesi, panikointini saa luvan loppua :D

    VastaaPoista
  4. Ihanaa, jos tästä tuntui olevan sulle hyötyä :) Jos tärkeät aiheet on epäselviä, läpi vanhoja yo-kokeita ja pistä mieleen usein toistuvat aiheet. Esim. tutkimusmenetelmistä on AINA jonkunlainen kysymys (arvioidaan jonkun toisen tekemää tutkimusta, suunnitellaan oma tutkimus tms.), samoin lapsen kehityksestä on oikeastaan aina. Selaa oppikirjojen sisällysluetteloa, joka kirjassa on muutamia pääaiheita, joista voi päätellä tärkeydestä. Kaikkea ei edes tarvitse osata; itse en lukenut neuropsykologiaa juuri ollenkaan :D Siitä kun on yleensä yksi kysymys.

    Tsemppiä kokeeseen!! You can do it!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis juuri luin noita muita keskusteluja ja huomasin tosi monta kommenttia jossa sanottiin että koe painottui juurikin neuropsykologiaan :o No, saattaa sitten vuosien mukaan vaihdella.. Oli muuten auttava blogipostaus, kiitos siitä :)

      Poista
  5. Mahtavaa, että joku on tehnyt näin kattavan blogimerkinnän. Kiitos siis siitä : ) Psyka kun on minullekkin se tärkein aine ja tämä antoi vähän osviittaa siitä, mitä viikon päästä tuleman pitää. Nyt vaan viimehetken kertausta ja sitten toivotaan parasta~

    VastaaPoista
  6. Miten helpottavaa oli lukea, että on muitakin ihmisiä joilla ei kirjoitukset heti onnistu. Itelläni siis maanantaina psykologian kirjotukset ja se olis se kaikista aineista tärkein, mut lukeminen on jäänyt ja nyt tuntuu etten osaa mitään. Tajusin kuitenkin tekstiäsi lukiessa, että maailma ei kaadu siihen jos en nyt pärjää; aina voi uusia. :) Niinkuin teenkin sitten keväällä ja tällä kertaa opiskelen kunnolla, enkä jätä lukemista viimeiselle viikolla.

    VastaaPoista
  7. Rennosti vaan, parhaas teet, ja vaik ei menis nappiin ni sit uusimaan. Tsemppiä kirjotuksiin :)

    VastaaPoista
  8. Huh, miullaki psyka huomenna ja kirjoja en oo pahemmi edes avannu.. on vaa jääny, "After all, koulukirja on aina koulukirja" niiku tuolla kirjotit :) Noh, meen kirjottelee varmaa sen yhen esseen ja ens keväänä uudestaa. Et ehkä tiiäkkää, mut tää kirjotus helpotti kyllä oloa, sopivasti vinkkejä, ja hyvä tietää, et aina on se uus mahdollisuus kokeilla ja pärjätä! Yleensä stressaan nii kovasti etten saa mitää aikaseks, mut ens kevääsee on vielä aikaa :)

    VastaaPoista
  9. Joo, koita ees yhtä väsätä, niin saat hyvän tuntuman sitten kevättä varten siitä millasta se on. Kiva jos tästä oli iloa :) Ja tsemppiä sitten lukuihin talvella/keväällä :)

    VastaaPoista
  10. Mulla kirjoitukset huomenna, havahduin ajan kulumiseen viime torstaina about klo 2.00. Oon skippailu ja nukkunu koko abikurssin tehokkaasti läpi, ja oon joutunu maksaa siitä lukemalla lähes joka ilta sen väh. 8 tuntia helvetin raskasta tekstiä ja päntäämällä termistöä mieleen tuhannen auringon voimalla. Sellainen fiilis kyl et tuun feilaa ja pahasti, mut ainakin tiedän et joku on käynyt muakin pahemman lukuhelvetin ja tosta kieltämättä sai poimittua jotain ihan kätsyjä vihjeitä korvan taakse :).

    Mistäs muuten mahtaisin löytää näitä psykologian mallivastauksia, joita sanoit selanneesi? Ei ainakaan googlettamalla heti ekaksi silmään oikein mitään pistänyt...

    VastaaPoista
  11. Tsemppiä viime hetken kertailuun ja kokeeseen, muista ettei kaikkea tarvitse osata, kun handlaa edes muutaman osa-alueen melko hyvin ;)

    Mä luin noita mallivastauksia tosta kertauskirjasta, minkä mainitsin tekstissä. Ne oli tosi hyödyllisiä, eli jos aiot uusia kokeen niin suosittelen lämpimästi hankkimaan/lainaamaan jonkun kirjan, jossa niitä on :) Google petti mutki tässä :/

    VastaaPoista
  12. Hei! Ihan mahtava kirjoitus! Taidan itse kirjoittaa psykologian keväällä, ensimmäisenä yo-kirjoituksenani ja tunnun stressaavan sitä jo nyt ihan valtavasti, sillä psykologia on se kaikkein tärkein aine minulle; ehkä jopa tuleva ammatti! Olen kuullut samanmoisia vinkkejä muualtakin, mutta voit olla varma, että juuri tämä blogimerkintä jää tietokoneeni kirjanmerkkeihin ja lueskelen tätä aina silloin tällöin muistin virkistämiseksi. Pelottaa ihan kauheasti, olenko tarpeeksi "viisas" kirjoittaakseni psykologian jo lukion toisen vuoden keväällä, mutta voihan sen aina uusia! Minulla tuntuu olevan suurin ongelma juuri se, että kirjoitan aivan liikaa omia näkemyksiäni ja ikään kuin "keksin asioita omasta päästäni", on tullut sanomista teorian ja tutkimusten puutteesta. Osaatko sanoa, kuinkakohan paljon aikaisemmin kannattaisi alkaa lukemaan? Kiitos :)

    VastaaPoista
  13. Ei saatana ylihuomenna koe ja en oo viellä oikeestaa ees alottanu lukemaa...ahistaaaaaa ! No joo, jos siitä nyt kuiteski läpi pääsis :--D Kesällähän sitä tosiaan piti alottaa lukemaan niihin syksyn kokeisiin mutta kuinkas kävinkään, luinko yhtään: en. E ja M sieltä kuitenki tupsahti, englannista ja terveystiedosta ! Jos sitä samalla munkilla pääsis ton psykan läpi :D

    VastaaPoista
  14. Kiitos, kiitos, kiitos tekstistäsi! Olen ollut aivan paniikissa ylihuomisen YO-kokeen takia, koska en ole saanut luettua paljon ollenkaan. Mutta viestisi rohkaisi, sillä nyt tiedän, ettei maailma kaadu siihen, jos failaa ensimmäisellä kerralla. :) Onneksi törmäsin tähän googlessa.

    http://villakoiriavinttikomerossa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  15. oli pakko ryhty' lukemaan ja liityin lukijakseks, annoit hyviä vinkkejä kun itsekkin keväällä psykan oon kirjottamassa :S

    VastaaPoista
  16. aivan pakko kommentoida kun koin melkein valaistumisen tätä sun tekstiä lukiessani! kirjotan psykan nyt syksyllä ja lukemisen aloittaminen on takkuillut järjettömästi, tuntui että kaikki on hirveän sekavaa enkä tiennyt mihin keskityn ja mitä multa vaaditaan ja odotetaan.. kiitos paljon viisauden sanoistasi!

    VastaaPoista
  17. Kirjoitan ite psykan nyt syksyllä ja tuntuu, että tästä postauksesta oli hyötyÄ:----)

    VastaaPoista
  18. Arvostan ihan mielettömästi, että oot kirjoittanut tästä aiheesta tänne, ja luulen todella että tästä on todella paljon apua mulle, ja muillekkin keillä on psykan kirjotukset edessä, pitääpä mainostaa että lukasee tämän. Kiitos, tuhannesti!

    VastaaPoista
  19. Huh, olipas tästä hyötyä! Itse tavoittelen E:tä, mutta ilmeisesti siihen vaaditaan enemmän työtä kuin luulin... Kirjoitan nyt syksyllä, tänään aloitan lukemaan toista kirjaa. Kiitos tästä!

    VastaaPoista
  20. alle kuukauden päästä alkaisi kirjoitukset enkä ole lukenut vielä yhtään mitään, mutta tämä sai minut miettimään ja taidankin tästä lähteä ostamaan kertauskirjaa :)

    VastaaPoista
  21. heii mistä löytäää noita vanhoja vastauksia ?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit yrittää googlettaa (itse en tosin tuolloin löytänyt googlella mitään järkevää), mutta parhaiten varmastikin kertauskirjoista, tai voit kysyä psykologian opettajaltasi. :)

      Poista
  22. vau e on todella hyvä!! itse kirjotan nyt syksyllä ja alotin lukee joskus siinä heinäkuun lopulla, pikkuhiljaa... kaikki kurssikirjat on nyt luettu ja tuntuu että pää on aika tyhjä, toisaalta täynnä tietoa :D mikä olis sun mielestä 'turhin' kurssi? Koska KAIKKEA tietoa ei vain voi sisäistää... itse pidän kehityspsykologiaa tärkeimpänä... hmm näin jopa painajaista kuinka menin kokeeseen ja käänsin paperin, ja kaikki kysymykset olivat liian vaikeita ja outoja... kuinka käytit aikasi kokeessa? varasit varmasti tunnin yhteen kysymyksee, ja suunnitteluun? tämä postaus oli älyttömän hyvä!! :)) kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun mielestä turhin on neuropsykologia, noin niin kuin yo-koetta ajatellen. siitä on useimmiten vaan yks kysymys, ja sen opiskelu on työlästä; ajanhukkaa päntätä koko kirja yhtä kysymystä varten. ihan basiceimmat jutut mäkin vaan opettelin:) kehityspsykologia on ehdottomasti todella tärkeä osa-alue, koska siihen pohjautuvalla tietämyksellä voit vastata todella moneen kysymykseen & monipuolistaa vastauksia. ja psykologia tutkimusmenetelmät! niistä on ollut kysymys melkein joka kokeessa, melkein uskaltaisin sanoa varmaksi nakiksi...
      alotin helpoimmalla kysymyksellä, suunnitteluun ja kirjottamiseen yritin käyttää alle tunnin, että viimesiin jäis enemmän aikaa. siitä sitten etenin vaikeampia kohden, yrittäen pysyä siinä tunnissa. (yllättävän vaikeaa!)

      Poista
    2. Kiitos postauksesta, tää auttaa monia!! Toivotaan että mullaki menis ylihuomenna hyvin, en haluis uusia keväällä :D ja paljon on kyllä työtä tehty, meijän abikurssilla piti tehä JOKAISESTA kirjasta kokonainen A3 molemmin puolin muistiinpanoja + lista tutkijoista&tutkimuksista + essee tai vastausrunko jostakin kyseiseen kurssiin liittyvästä aiemmasta yo-kysymyksestä.. ja viel esitys jostakin ylimääräsestäkin yo-kysymyksen vastausrungosta.. huh huh ! :D toivoo sopii et tää työmäärä on kannattanut. Kävitkö muuten itse 6 ja 8 kurssia eli sosiaalipsykologiaa ja positiivista psyklogiaa? mulla jäi vika käymättä mut sosiaali psyk. kävin, en tiiä oisko se ollu nii välttämätöntä !:D mä olisin M:n tyytyväinen, jos saan C:n niin todennnäkösesti uusin ... :D

      Poista
  23. Mielenkiintoista lukea ja kiva että onnistuit:) Ite kirjotin viime syksynä psykan, alotin jo kesällä lukemaan, kävin kertauskurssin ja lainasin kirjastosta kertauskirjan--> tulokset tuli viime viikolla ja sieltä pamahti C. Tavotteena olis ollu ainakin M, ja vähän potuttaa enkä tiiä kannattaisko uusia vai ei. Kuiteskii kun jo viimeks luin paljon enkä usko että se tulos kovin paljoo tuosta paranis. Ei sillä muuten niin väliä oo, mutta lähinnä jatko-opintoihin pääsyn kannalta mietin... Ja kun en vielä ees tiiä minne haen D:

    VastaaPoista
  24. Psykologia on asia, jonka joko osaa tai ei. Sitä voi tietysti yrittää oppia kirjoista. Omasta mielestäni ihmismielen ymmärtämistä ei voi kuitenkaan kirjaviisaudella saavuttaa. Psykologia on loogista, kun sen ymmärtää!

    VastaaPoista
  25. Psykan ylppärit oli pari päivää sitten mutta tää teksti auttaa kuitenkin ja sain mielenrauhan:)
    Kiitos!

    VastaaPoista
  26. Hei, minulla on psykon yo koe 21.3 ja stressi alkaa kasautua, paniikki iskeä ja itku puristaa kurkkua. Olen lukenut kurssi kirjoista kappaleita sieltä täältä ja totta puhuen en tiedä miten saada kaiken tarpeellisen tiedon kerättyä joka kirjasta, ja miten ehtisin?! Rakastan psykologiaa ja olen saanut kursseista liitettäviä, mutta tiedän että yo on huomattavasti hankalampi. Mitä sinä tekisit? Yksi ja puoli viikkoa aikaa!

    VastaaPoista
  27. Kiitos tästä :) psykologian yo maaliskuussa edessä, tosi hyödyllisiä vinkkejä! Tuli heti paljon rauhallisempi olo tätä lukiessa

    VastaaPoista
  28. Heii kiitos, tää postaus autto muakin!! Kirjotan siis kans psykan nyt keväällä, ei oo paljoo enää aikaa siihen, mut nyt tiiän sit et kannattaa miettii just niitä tutkimuksia ja käsitteitä varsinkin. :-)

    VastaaPoista
  29. Kiitos todella paljon! Olen vasta menossa lukioon, mutta stressaan jo kirjoituksista. Psykologian ainakin olen ajatellut kirjoittavani, koska psykologi saattaisi se tulevaisuuden ammatti olla. Tavoitteena on tietysti se L, mitäpäs sitä yhtään vähempää tavoittelemaan. ;) Olen lueskellut keskustelupalstoilta + blogeista juttuja kirjoituksista ja ne ovat saaneet minut oikeasti miltei pelkäämään tulevaa koitosta. Ihmisten kommenteista on tullut sellainen kuva, että ylioppilaskirjoitukset ovat jotakin Suurta ja Vaativaa, oikeastaan on Mahdotonta suorittaa niitä kunnialla. Oli kiva, kun annoit vinkkejä ihan oikeasti siihen vastaamiseenkin! Kiitos paljon ja hyvää kevättä! :)

    VastaaPoista
  30. Nyt alkoi mua ihmetyttämään. Eikö tätä tietoa teille kerrottu muka jo tunneilla? Mun psykan opettaja on alusta asti painottanut, että mitä asioita tulee käsitellä psykologian esseessä ja miten.
    Esimerkiksi, että psykologian essee rakentuu termien selittämiselle ja näkökulman valitsemiselle. Mitä teille siellä koulunpenkillä sitten opetetaan jos ei tätä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sopii toivoa, että asiat ovatkin muuttuneet vuosikymmenessä! On myös mahdollista, että vika on ollut ymmärtämättömässä opiskelijassa ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi :)